KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA

Missioni on edistää yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia monikanavaisesti ja poikkitieteellisesti, vahvistaa ammattilaisten kykyä kohdata inhimillistä kärsimystä ja haavoittuvuutta niin asiakkaissa kuin itsessään.

Traumatisoituneita henkilöitä kohdataan päivittäin peruspalveluissa, kuten koulussa, varhaiskasvatuksessa, neuvolassa sekä muissa sosiaali-ja terveyspalveluissa. Traumainformoitu työote antaa tukea, ymmärrystä ja osaamista näihin kohtaamisiin.

Traumainformoitu työote (trauma-informed practice / trauma-sensitive practice) ei ole manualisoitu interventio tai menetelmä, kuten esimerkiksi traumafokusoitu kognitiivinen käyttäytymisterapia (TF-CBT). Kyseessä on poikkitieteellinen paradigma, laaja-alainen viitekehys, jonka tavoitteena on lisätä palvelujärjestelmän kykyä kohdata myötätuntoisesti inhimillistä kärsimystä asiakkaissa ja työntekijöissä sekä vahvistaa pahoinvoinnin jyyrisyiden tunnistamista, edistää kestävää hyvinvointia ja välttää haavoittuneiden uudelleentraumatisoitumista. Traumainformoitu työote tarkastelee hyvinvoinnin rakentumista ja pahoinvoinnin ilmiöitä systeemisesti (ekologinen systeemiteoria), korostaa perus-ja ihmisoikeuksien luovuttamattomuutta sekä inhimillisen turvan merkitystä vakaan yhteiskunnan kulmakivenä.

Peruskoulutus nojaa traumateoriaan, resilienssiteoriaan, kiintymyssuhdeteoriaan, polyvagaaliteoriaan sekä lapsuusajan haitallisten kokemusten tutkimukseen, Adverse childhood experiences (ACEs)-tutkimukseen. Esillä koulutuksessa on myös lähisuhdeväkivallan yleisyys Suomessa, väkivallan vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen sekä lähisuhdeväkivallan yhteiskunnalliset kustannukset. Koulutuksessa käsitellään psyykkistä traumatisoitumista pääasiassa arkea haastavien oireiden näkökulmasta, pääpaino ei ole trauman diagnostiikassa tai psykiatrisessa hoitotyössä vaan peruspalveluiden asiakastyössä. Erityispalveluihin, kuten lastensuojeluun räätälöidään koulutus toiveiden mukaan. Koulutuksen käsikirjana toimii laajan asiantuntijajoukon kirjoittama Traumainformoitu työote (2023) tietokirja, joka on suunnattu sosiaali- ja terveystoimen sekä kasvatusalan ammattilaisille ja opiskelijoille.

Keskeistä traumainformoidussa työotteessa on turvan kokemuksen vahvistaminen niin asiakkaissa, työntekijöissä kuin työyhteisöissä. Turvan rakentumista tarkastellaan kokonaisvaltaisesti yksilön psykososiaalisena kokemuksena, yhteiskunnallisena kysymyksenä, sekä jokaisen perusoikeutena hyvään elämään.

Pidemmissä koulutuksissa käsitellään lisäksi mm. toksista stressiä, stressin säätelytaitojen kehittymistä, tukemista ja merkitystä hyvinvoinnille, toipumisen ehtoja ja arjen relationaalisuutta, ammatillista itsetuntemusta ihmistyön laatutekijänä sekä traumainformoidun työotteen implementointia osaksi kunkin työntekijän henkilökohtaista käyttöteoriaa. Tilaajan toiveiden pohjalta on mahdollista lisätä koulutukseen erilaisia kehollisia harjoitteita, omaa ammatillista kasvua tukevia tehtäviä ja/tai painottaa sisältöjä kohderyhmän perustehtävä huomioiden. Tarpeiden mukaan koulutukseen on mahdollista lisätä syvempää tietoa psyykkisestä traumasta, trauman erilaisista muodoista, vakauttavasta työotteesta ja sijaistraumatisoitumisesta (näistä vastaa Tiia Hipp) sekä oman traumahistorian merkityksestä ihmistyössä, työssä jaksamisen ja palautumisen näkökulmia.

Pohja Traumainformoidun työotteen koulutukselle on rakennettu monialaisessa yhteistyössä vuonna 2020 Työsuojelurahaston tuella. Johdantoluennon ja päivän koulutusten rinnalla kolmipäiväinen Yhteinen kieli- koulutuspaketti on vaihtoehto, kun henkilökunnalle halutaan antaa vankka tietopohja traumainformoidusta työotteesta, riittävästi aikaa reflektoida uutta ja konkreettisia työkaluja työn arkeen. Lue pitkästä koulutuksesta lisää täältä: Yhteinen kieli – traumatietoutta arjen työhön

Ota yhteyttä ja kerro lisää toiveistasi!

Koulutan sote- ja kasvatusalan ammattilaisia, kolmannen sektorin toimijoita sekä yritysyhteisöjä myös näistä teemoista:

-Turvan kokemus hyvinvoinnin edellytyksenä
-Systeemisesti rakentuva hyvinvointi ja pahoinvointia synnyttävät tekijät
-Toksinen stressi ja stressin säätelyn taidot arjessa
-Lähisuhdeväkivalta yhteiskunnallisena ilmiönä ja kokemuksena
-Lapsiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja lapsen oikeudet
-Resilienssi – joustavuus ennakoimattomassa maailmassa
-Yhteiset asiakkaat ja yhteensovittava johtaminen
-Turva dialogin edellytyksenä
-Työssä jaksaminen ja itsemyötätunto
-Käyttöteoria ja ammatillinen kasvu
-Auttajan varjo vai voimavara – omien haavoittavien kokemusten merkitys ihmistyössä

Ryhmät

Ohjaan myös hyvinvointia tukevia pienryhmiä traumainformoidulla otteella. Ryhmien ohjaaminen nojaa vertaistukeen, psykoedukaatioon, kehollisiin menetelmiin (esim. TRE ja jooga) sekä positiivisen psykologian tehtäviin. Olen kehittänyt kehoturva® mallin väkivaltaa kokeneiden kuntoutuksen tueksi.

”Minulla on ollut pahoja ristiselkäkipuja, jotka ilmeisesti liittyvät stressaavaan elämäntilanteeseen. Tre-harjoituksissa liike suuntautui pitkälti juuri ristiselkään ja hämmästyin, kuinka suuri vaikutus tärinällä oli vointiini. Olen pystynyt esimerkiksi helposti tekemään sellaisia liikkeitä, jotka eivät pitkään aikaan ole onnistuneet kivun vuoksi. Myös muualla kehossa olen huomannut vaikutuksia. Esimerkiksi hengitys on ollut vapautuneempaa. Vaikka tiedostin stressin jäljet kehossani, olin yllättynyt kuinka voimakas ja selkeä vaikutus tre-harjoituksilla oli hyvinvointiini. Tärinä toimi aivan eri tavoin kuin tavanomainen fyysinen harjoittelu. Oli ihmeellistä, kuinka keho osasi ilman tietoista ohjaamista kohdistaa tärinän sille alueelle, johon jännitys oli vuosien varrella pakkautunut. Harjoitusten jälkeen olo ollut rento ja rauhallinen. Ryhmän jälkeisinä iltoina on ollut helppo käydä nukkumaan ja uni on ollut syvempää. Oli antoisaa saada jakaa ajatuksia vertaisryhmässä. Samalla tietenkin juuri fyysiset harjoitukset olivat se, minkä vuoksi ryhmään olin tullut ja joka erotti sen muista vertaistukiryhmistä.” (Ryhmäläisen palaute)

Koulutus- ja ryhmänohjaustiedustelut yhteydenottopyynnöllä.

ETUSIVULLE