Inhimillisestä turvallisuudesta

”Human Security, in its broadest sense, embraces far more than the absence of violent conflict. It encompasses human rights, good governance, access to education and health care and ensuring that each individuals has opportunities and choices to fulfill his or her potential.” Kofi Annan (2001)

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerinä toiminut ja Nobelin rauhanpalkinnon saanut Kofi Annan (1938-2018) on kiteyttänyt inhimillisen turvallisuuden edellä ansiokkaasti. Turvan kokemus on paljon muutakin kuin väkivallattomuutta. Se on perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista, mahdollisuuksia ja valintoja toteuttaa omaa potentiaalia maailmassa.

Puhe inhimillisestä turvallisuudesta (human security) laajeni kansainvälisen ja kansallisen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden kentältä inhimillisen ja koetun turvan tarkasteluun 90-luvulla. Inhimillinen turvallisuus on Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma UNDP:n kehittämä, vuonna 1994 julkaisema käsite, jolla haluttiin laajentaa turvallisuusajattelu yksilön tasolle. Inhimillinen turvallisuus on myös osa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:n inhimillistä ulottuvuutta (Human Dimension). Inhimillinen ulottuvuus kattaa demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistämisen sekä ihmis- ja perusoikeuksien turvaamisen. Tärkeitä teemoja näiden sisällä ovat muiden muassa sukupuolten tasa-arvo, vähemmistöjen oikeudet, ilmaisunvapaus ja kansalaisyhteiskunnan rooli.

Globaalin hallinnon professori Mary Kaldor (s. 1946) toimii Lontoon kauppakorkeakoulussa (London School of Economics) kansalaisyhteiskunnan ja inhimillisen turvallisuuden tutkimusyksikön johtajana. Vuonna 2007 julkaistun teoksen Human security: reflections on globalization and intervention pohjalta pidetyssä haastattelussa hän toteaa: ”Pohjimmiltaan oppi inhimillisestä turvallisuudesta toteaa, että Eurooppa on uudenlainen instituutio, eikä se tarvitse perinteistä armeijaa puolustamaan rajojaan, vaan pikemminkin sen tulisi edistää globaalia inhimillistä turvallisuutta. Inhimillinen turvallisuus on valtioiden ja rajojen suojelun sijaan yksilöiden ja yhteisöjen suojelua.” (allekirjoittaneen vapaa käännös).

Perinteisen kansallisen ja valtiollisen turvallisuuskäsityksen pohjalta valtion tehtävä on suojella kansakuntaa vihollisilta, ylläpitää sisäistä järjestystä ja suojata kansalaisten fyysistä koskemattomuutta ja oikeuksia (Niemelä 2000, 25-26). Emeritusprofessori Pauli Niemelän mukaan turvallisuus on keskeinen inhimillinen ja sosiaalinen arvo, joka merkitsee varmuutta ja vaarattomuutta. Turvan kokemus on yhteydessä koettuun hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Turva on inhimillinen peruspyrkimys ja turvattomuus sitä, ettei tämä perustarve toteudu kaikilla elämänalueilla tai arjen olosuhteissa.  Turvattomuus on ”epävarmuutta hyvän jatkuvuudesta”, uhkia, riskejä, puutetta, vaaraa, varuillaanoloa ja pelkoa. (Niemelä & Lahikainen (toim.) 2000,22-25).

Pelko on voimakas eloonjäämiseen kiinnittyvä, alkukantainen tunne. Sen valjastamisesta poliittisten ja uskonnollisten pyrkimysten edistämiseen on monia pysäyttäviä esimerkkejä, kuten natsien hirmutyöt ja uskonnollisten johtajien operoimat joukkoitsemurhat. Tällä hetkellä todistamme maailman jakautumista koronapandemian kiihottamien salaliittoteorioiden pohjalta. Uhkakuvat leviävät ja aiheuttavat sekaannusta perheiden ja yhteisöjen sisällä mutta tuottavat myös kansallisen turvallisuuden riskejä – riittävällä propagandalla syntyy sisäisen terrorismin uhka.

Turvattomuus on tehokas kasvualusta erilaiselle pahoinvoinnille, epäluottamukselle, peloille ja syrjään vetäytymiselle. Väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisoitumisen ennaltaehkäisyssä turvan kokemuksen vahvistaminen on keskeistä. Valtio ei voi suojata yksilöitä kaikelta turvattomuudelta vaikka esimerkiksi hyvä ja ajantasainen lainsäädäntö ja toimiva oikeusvaltio ovatkin keskeisiä tekijöitä turvan toteutumisessa. Turvaton ihminen on reagoiva, helposti provosoitavissa ja usein ylivireä. Turvattomana on vaikeaa ellei mahdotonta oppia uutta, hyödyntää mahdollisuuksia ja vahvuuksiaan. Voimavarat kuluvat pääosin selviytymiseen ja varuillaanoloon.

Ihmisen turvattomuuden kokemus voi juontua esimerkiksi haavoittavista (lapsuusajan) elämäkokemuksista. Turvan uudelleen rakentuminen vaatii toisaalta aikaa luottamuksen palautumiseen mutta usein myös tuen piiriin hakeutumista ja tahtoa rakentaa rikottua turvaa uudelleen. Jos lapsena on joutunut väärinkohdelluksi aikuisten toimesta, voi olla erityisen haastavaa luottaa auktoriteetteihin myöhemmin elämässä, mikä saattaa ilmetä epäluottamuksena päättäjiä ja viranomaisia kohtaan.

Eräs perheväkivallan ympäröimänä kasvanut poika kertoi myöhemmin, kuinka syvän vihan häneen oli jättänyt poliisin toiminta. Kotihälytys ei johtanutkaan väkivallan tekijän poistamiseen kodista vaan väkivalta saattoi jatkua poliisin käynnin jälkeen. Tämä rikkoi pojan luottamuksen viranomaisia kohtaan. Nuorena aikuisena hänellä oli vaikeuksia kiinnittyä yhteiskuntaan ja palveluihin, joita hänelle tarjottiin. Naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta on yleinen ongelma Suomessa. Joka kolmas nainen on kokenut väkivaltaa parisuhteessa tai perhepiirissä (FRA 2014). Koronapandemia on luonut olosuhteet, joissa väkivalta perheissä ja parisuhteissa on lisääntynyt (THL 2021). Uusimman kouluterveyskyselyn pohjalta perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa käyvistä pojista 17 prosenttia ja tytöistä 11 prosenttia ilmoitti kokeneensa fyysistä uhkaa vähintään kerran viimeksi kuluneen vuoden aikana. Noin joka kahdeskymmenes lapsi ja nuori oli kokenut kiusaamista koulussa viikoittain. (THL 2021)

Väkivalta horjuttaa turvan ja hyvinvoinnin kokemusta. Ilmiönä väkivalta on usein kerrostuva ja kasautuessaan se aiheuttaa myös laajemman turvallisuusriskin yhteiskunnassa esimerkiksi rikollisuuden ja ekstremismin muodossa. Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta pyrkii ponnekkaasti vähentämään väkivaltaa yksilöiden ja yhteisöjen elämässä ja lisäämään inhimillistä turvallisuutta kaikkien kansalaistensa arjessa sekä edistämään perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista globaalilla yhteistyöllä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *